Yritysmuodot

Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa

  • yksityisenä elinkeinonharjoittajana (liikkeen- tai ammatinharjoittaja)
  • avoimena yhtiönä
  • kommandiittiyhtiönä
  • osakeyhtiönä
  • osuuskuntana
  • (ja varsin harvoin) yhdistyksenä.

Yritysmuodon valintaan vaikuttavat mm. seuraavat seikat:

  • ryhtyykö yrittäjäksi yksinään vai kumppanin kanssa
  • tarvittavan pääoman määrä ja muu rahoitus
  • vastuu yrityksen veloista ja velvoitteista
  • verotukselliset tavoitteet
  • päätöksenteolle asetetut vaatimukset ja odotukset
  • perustamisen ja toiminnan aikainen paperisota

Jos yrittäjäksi ryhtyy yksinään, vaihtoehtoja ovat elinkeinonharjoittaja tai (yhden miehen) osakeyhtiö. Myös kommandiittiyhtiötä voi tavallaan pitää yhden henkilön yrityksenä, kun toinen (pakollinen) yhtiömies on äänetön yhtiömies.

Pääoman tarve ei suoranaisesti ratkaise yritysmuotoa. Jos yritykseen on saatava ns. ulkopuolista omaa pääomaa (pääomasijoittajia), kysymykseen tulee lähinnä osakeyhtiö.

 Toiminimen perustaminen on nykyisin niin helppoa kuin vain on mahdollista. Toiminimen voi perustaa jopa ilmaiseksi, kokonaan netissä. Tällainen palvelu löytyy osoitteesta https://www.ukkopro.fi/toiminimen-perustaminen/

Elinkeinonharjoittajana ja henkilöyhtiön (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) vastuunalaisena yhtiömiehenä yrittäjä vastaa yrityksen veloista myös yksityisomaisuudella. Osakeyhtiössä vastuu rajoittuu osakepääomasijoitukseen, jos yrittäjä ei ole erikseen mennyt takaukseen (kuten on tavallista pankkilainojen osalta). Kirjanpito on taas oma lukunsa. Vaatimukset ovat erilaiset: toiminimen kirjanpito onnistuu yhdenkertaisena, kun taas osakeyhtiön kirjanpidossa on aina oltava tase mukana.

Elinkeinonharjoittajan yrittäjätulo ja henkilöyhtiön tulos jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. Käytännössä pääomatulo-osuus jää useimmiten varsin pieneksi ja valtaosa yrittäjätulosta on ansiotuloa. Se lisätään yrittäjän mahdollisiin muihin ansiotuloihin ja verotetaan progressiivisesti kuten ns. tavallinen palkkatulo. Osakeyhtiö on verotuksellisesti eri kohde ja sen tulos verotetaan erillään yrittäjän tuloista. Kun osakeyhtiöstä siirretään varoja palkkana tai osinkona yrittäjälle, sovelletaan tähän tuloon ao. verotussäännökiä.

Useamman yhtiömiehen henkilöyhtiössä ja erityisesti osakeyhtiössä päätöksentekoa on säännelty varsin tarkoin lainsäädännössä ja usein edellytetään muotomääräysten noudattamista.

Yrityksen kirjanpito

Yrittäjä on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitolaki ja -asetus muuttuivat 31.12.2001. Uutta lakia sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2002 tai sen jälkeen. Lakia voidaan soveltaa jo siihen tilikauteen, joka on kulumassa lain voimaan tullessa. Tilinpäätös on laadittava lain edellyttämällä tavalla neljän (4) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja myös toimintakertomuksen.

Kirjanpidon hoitaminen on usein järkevää antaa tilitoimiston hoidettavaksi. Hyvä kirjanpitäjä vapauttaa resursseja itse yritystoimintaan. Pankin tiliote on tärkeä perusta kirjanpidon laatimiselle. Kuitenkin myös yrittäjän on syytä itse seurata kirjanpitoaan säännöllisesti, sillä vastuu esim. verottajan suuntaan on yleensä yrittäjällä itsellään, osakeyhtiössä hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla.

Tilikausi on 12 kuukautta. Ammatinharjoittajien tilikautena on kalenterivuosi, mutta muiden tilikausi määrätään yhtiösopimuksessa tai -järjestyksessä. Ensimmäinen tilikausi voi poikkeuksellisesti olla enintään 18 kuukautta tai vähemmän kuin 12 kuukautta, samoin liiketoimintaa lopetettaessa tai tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa.

Laissa on pienille kirjanpitovelvollisille säädetty eräissä asioissa helpotettuja menettelyjä. Näitä helpotuksia lisättiin 31.12.2001 voimaan tulleella kirjanpito- ja tilintarkastuslain muutoksella. Samalla korotettiin pieniä kirjanpitovelvollisia koskevia raja-arvoja. Pienet kirjanpitovelvolliset, joille on annettu tiettyjä helpotuksia, on määritelty seuraavasti:

Jos enintään yksi seuraavista rajoista on ylittynyt:

  1. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 6,25 milj. euroa,
  2. taseen loppusumma 3,125 milj. euroa,
  3. palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.

Pienet kirjanpitovelvolliset voivat laatia ja toimittaa kaupparekisteriin taseensa lyhytmuotoisena ja niille on asetettu jonkin verran suppeammat liitetietovaatimukset kuin suuremmille yrityksille (voivat esim. jättää toimintakertomuksen laatimatta). Lisäksi yritys voi laatia ja lähettää kaupparekisteriin tuloslaskelmansa lyhennettynä ilman keskeisiä liikevaihdon tunnuslukuja. Tuloslaskelman voi laatia lyhennettynä, mikäli enintään kaksi seuraavista ehdoista toteutuu:

  • Liikevaihto enintään 3,4 milj. euroa.
  • Taseen loppusumma enintään 1,7 milj. euroa.
  • Palveluksessa enintään 25 henkilöä.

Toiminimen kirjanpito

Elinkeinonharjoittaja on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Ammatinharjoittajien kirjanpitovelvollisuutta on kuitenkin kevennetty liikkeenharjoittajien kirjanpitovelvollisuuteen verrattuna. Ammatinharjoittaja, jonka toiminta ei ole yhtä laajaa kuin liikkeenharjoittajien ja perustuu olennaisesti elinkeinonharjoittajan omaan osaamiseen, ei ole velvollinen noudattamaan kahdenkertaista kirjanpitoa. Toiminimen kirjanpitoon on kuitenkin merkittävä tulot, oma käyttö, menot, korot ja verot.

Toiminimen tilikautena on kirjanpitolain mukaan kalenterivuosi. Ammatinharjoittajankin on syytä usein pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Tilinpäätös on laadittava kahden (2) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ammatinharjoittajan ei tarvitse toimittaa tilinpäätöstietoja kaupparekisteriin. Pidemmälti tietoa toiminimen kirjanpidosta löytyy osoitteesta https://bisnes.fi/toiminimen-kirjanpito/

Henkilöyhtiöiden kirjanpito

Liiketoimintaa harjoittavien henkilöyhtiöiden on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpidosta huolehtiminen on säädetty vastuunalaisten yhtiömiesten tehtäväksi. Kaikkien vastuunalaisten yhtiömiesten on myös allekirjoitettava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen. Lain mukaan kirjanpidossa on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.

Henkilöyhtiön on laadittava tilinpäätös neljän (4) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja toimitettava tilinpäätösasiakirjansa kaupparekisteriin kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jos kaksi seuraavista kolmesta edellytyksestä täyttyy:

  • liikevaihto vähintään 6,25 milj. euroa.
  • taseen loppusumma vähintään 3,125 milj. euroa.
  • työntekijöiden lukumäärä keskimäärin vähintään 50.

Jos henkilöyhtiössä yhtiömiehenä on osakeyhtiö, tilinpäätös on toimitettava kaupparekisteriin. Säännös koskee sitä tilikautta, joka alkaa 1.1.2002 tai sen jälkeen. Säännöstä voi myös soveltaa jo siltä tilikaudelta, joka on kulumassa.

Osakeyhtiön kirjanpito

Osakeyhtiön kirjanpidolle, tilintarkastukselle ja tilinpäätökselle ja sen julkistamiselle on lainsäädännöllä asetettu monia vaatimuksia. Myös osakeyhtiössä on noudatettava kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhtiölle on aina valittava tilintarkastajat (vähintään yksi varsinainen ja hänelle varamies) ja toimitettava tilintarkastus. Tilintarkastajat valitaan yhtiökokouksessa. Tilintarkastuksesta on säädetty erillinen tilintarkastuslaki. Osakeyhtiön tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen.

Osakeyhtiölain 11 lukuun on otettu yksityiskohtaisia määräyksiä osakeyhtiöiden kirjanpidosta. Nämä täydentävät kirjanpitolainsäädäntöä. Osakeyhtiön tilikausi tulee määrätä yhtiöjärjestyksessä. Osakeyhtiön tilinpäätösasiakirjat on toimitettava kaupparekisteriin kahden (2) kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Yhtiön on pidettävä tilinpäätöspäätösasiakirjat kaikkien nähtävänä kahden (2) viikon kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, kunnes tilinpäätösasiakirjat on kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen nojalla rekisteröity.

Kirjanpito- ja tilintarkastuslain muutoksella pienille osakeyhtiöille asetettuja liitetietovaatimuksia supistettiin. Käytännössä myös jatkossa kaikki osakeyhtiöt ovat velvollisia toimittamaan tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin, mutta pieni osakeyhtiö voi jättää toimintakertomuksen laatimatta, jos se esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa toimintakertomukseen sisällytettävät tiedot. Pieni osakeyhtiö voi myös laatia lyhennetyn taseen sekä lyhennetyn tuloslaskelman, jos edellä mainitut raja-arvot alittuvat ( ks. pieni kirjanpitovelvollinen ja lyhennetty tuloslaskelma).

Tilinpäätöksen julkistamisvelvollisuus

Seuraavien yritysten tulee toimittaa tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin:

  • kaikkien osakeyhtiöiden koosta riippumatta,
  • osuuskunnan, keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen,
  • henkilöyhtiön, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö,
  • muun kirjanpitovelvollisen, kuten avoimen- ja kommandiittiyhtiön, jos niiden kohdalla täyttyy kaksi seuraavista ehdoista:
    • Liikevaihto vähintään 6,25 milj. euroa.
    • Tase vähintään 3,125 milj. euroa.
    • Henkilöstö keskimäärin 50.

Yritystietolaki

Yritys- ja yhteisötietolaki on uusi laki, jota sovelletaan yrityksiä ja yhteisöjä koskevien tunnusten antamiseen ja käyttöön sekä niitä koskevien tunniste- ja perustietojen ilmoittamiseen, keräämiseen ja tallentamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen yhteisesti ylläpitämään yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Uuden lain mukaan yritykset ja yhteisöt yksilöidään yhtenäisellä tunnusjärjestelmällä. Rekisteröintivaiheessa yritykselle tai yhteisölle annetaan vain yksi tunnus, Y-tunnus-, joka on sen tunniste koko yrityksen tai yhteisön elinajan. Tunnus on sama kuin nykyinen LY-tunnus. Siinä on 7 numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki.

Uusi laki mahdollistaa sen, että yritykset ja yhteisöt voivat antaa yhdellä ilmoituksella kaikki muutostiedot usealle viranomaiselle. Yhteinen ilmoitus voidaan tehdä joko Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin kauppa- tai säätiörekisteriin sekä verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekistereihin.

Uusi laki luo myös perusteet sähköisen ilmoitusmenettelyn kehittämiseen.

Toimeentulotukiasetus muuttuu – tukea mahdollista saada myös lasten harrastuksiin

Uuden asetuksen mukaan toimeentulotuen lisäosan maksamisen perusteena olevana erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Lasten harrastusten tukemisesta toimeentulotuen lisäosalla päättävät kunnat.

Osa kunnista on jo tähän mennessä tukenut jonkin verran lasten harrastuksia. Huhtikuun alusta tulee voimaan myös muutos, joka koskee ehkäisevän toimeentulotuen maksamista. Sitä maksetaan henkilön tai perheen sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä vähentämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tyypillinen esimerkki voisi olla tilanne, jossa perhettä uhkaa häätö maksamattomien vuokrarästien vuoksi.

Ehkäisevään tukeen hakijalla ei ole samanlaista subjektiivista oikeutta kuin varsinaiseen toimeentulotukeen, vaan siitä päättävät kunnat. Ehkäisevää tukea on voitu maksaa jo ennen asetuksen muutosta, mutta monet kunnat ovat suhtautuneet hyvin tiukasti harkinnanvaraisen tuen maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on halunnut korostaa tuen maksamisen mahdollisuutta kirjaamalla sen lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että toimeentulotuen täydennyksistä aiheutuu tänä vuonna lisäkustannuksia.

Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, HS

Naisyrittäjille omat neuvojat

Jokaiseen 15 TE -keskukseen on nimetty naisyritysneuvoja. Naisyritysneuvojaverkosto on perustettu vastaamaan naisyrittäjien toiveita. Suuri osa yrittäjiksi aikovista naisista haluaa keskustelukumppanikseen ja neuvonantajakseen naisen, mutta aikaisemmin tällaista verkostoa ei ole ollut käytettävissä. Uuden verkoston toivotaan helpottavan naisten yrittäjäksi ryhtymistä. Selvitysten mukaan naisten kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkeampi kuin miesten.

Uudet yritysneuvojat tulevat paitsi neuvomaan ja tukemaan naisyrittäjiä myöskin verkottamaan sekä alueellisia että eri alueiden välisiä ja valtakunnallisesti toimivia, naisyrittäjyyttä edistäviä tahoja.
Lisäksi he edistävät hyvien käytäntöjen levittämistä tukevia tapahtumia uusien, yrittäjyyteen aktivoivien toimintatapojen ja mallien kehittämiseksi. Tällä toiminnalla on kiinteät yhteydet myös EU:n tasolla tehtävään yhteistyöhön.

Naisyrittäjyyden edistäminen on yksi osa-alue viime vuoden alussa käynnistyneessä hallitusohjelman mukaisessa yrittäjyyshankkeessa. KTM:n vetämä hanke sisältää konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Lue lisää yrittäjyyshankkeesta.

OECD:n tekemien selvitysten mukaan yrittäjyyden taso on kiinni kolmesta tekijästä:

  • yrittäjyydelle suotuisien toimintaedellytysten luomisesta
  • ympäristön asenteista
  • julkisen vallan toimenpiteistä ja ohjelmista.