Yritystietolaki

Yritys- ja yhteisötietolaki on uusi laki, jota sovelletaan yrityksiä ja yhteisöjä koskevien tunnusten antamiseen ja käyttöön sekä niitä koskevien tunniste- ja perustietojen ilmoittamiseen, keräämiseen ja tallentamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen yhteisesti ylläpitämään yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Uuden lain mukaan yritykset ja yhteisöt yksilöidään yhtenäisellä tunnusjärjestelmällä. Rekisteröintivaiheessa yritykselle tai yhteisölle annetaan vain yksi tunnus, Y-tunnus-, joka on sen tunniste koko yrityksen tai yhteisön elinajan. Tunnus on sama kuin nykyinen LY-tunnus. Siinä on 7 numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki.

Uusi laki mahdollistaa sen, että yritykset ja yhteisöt voivat antaa yhdellä ilmoituksella kaikki muutostiedot usealle viranomaiselle. Yhteinen ilmoitus voidaan tehdä joko Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin kauppa- tai säätiörekisteriin sekä verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekistereihin.

Uusi laki luo myös perusteet sähköisen ilmoitusmenettelyn kehittämiseen.

Toimeentulotukiasetus muuttuu – tukea mahdollista saada myös lasten harrastuksiin

Uuden asetuksen mukaan toimeentulotuen lisäosan maksamisen perusteena olevana erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Lasten harrastusten tukemisesta toimeentulotuen lisäosalla päättävät kunnat.

Osa kunnista on jo tähän mennessä tukenut jonkin verran lasten harrastuksia. Huhtikuun alusta tulee voimaan myös muutos, joka koskee ehkäisevän toimeentulotuen maksamista. Sitä maksetaan henkilön tai perheen sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä vähentämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tyypillinen esimerkki voisi olla tilanne, jossa perhettä uhkaa häätö maksamattomien vuokrarästien vuoksi.

Ehkäisevään tukeen hakijalla ei ole samanlaista subjektiivista oikeutta kuin varsinaiseen toimeentulotukeen, vaan siitä päättävät kunnat. Ehkäisevää tukea on voitu maksaa jo ennen asetuksen muutosta, mutta monet kunnat ovat suhtautuneet hyvin tiukasti harkinnanvaraisen tuen maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on halunnut korostaa tuen maksamisen mahdollisuutta kirjaamalla sen lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että toimeentulotuen täydennyksistä aiheutuu tänä vuonna lisäkustannuksia.

Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, HS

Naisyrittäjille omat neuvojat

Jokaiseen 15 TE -keskukseen on nimetty naisyritysneuvoja. Naisyritysneuvojaverkosto on perustettu vastaamaan naisyrittäjien toiveita. Suuri osa yrittäjiksi aikovista naisista haluaa keskustelukumppanikseen ja neuvonantajakseen naisen, mutta aikaisemmin tällaista verkostoa ei ole ollut käytettävissä. Uuden verkoston toivotaan helpottavan naisten yrittäjäksi ryhtymistä. Selvitysten mukaan naisten kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkeampi kuin miesten.

Uudet yritysneuvojat tulevat paitsi neuvomaan ja tukemaan naisyrittäjiä myöskin verkottamaan sekä alueellisia että eri alueiden välisiä ja valtakunnallisesti toimivia, naisyrittäjyyttä edistäviä tahoja.
Lisäksi he edistävät hyvien käytäntöjen levittämistä tukevia tapahtumia uusien, yrittäjyyteen aktivoivien toimintatapojen ja mallien kehittämiseksi. Tällä toiminnalla on kiinteät yhteydet myös EU:n tasolla tehtävään yhteistyöhön.

Naisyrittäjyyden edistäminen on yksi osa-alue viime vuoden alussa käynnistyneessä hallitusohjelman mukaisessa yrittäjyyshankkeessa. KTM:n vetämä hanke sisältää konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Lue lisää yrittäjyyshankkeesta.

OECD:n tekemien selvitysten mukaan yrittäjyyden taso on kiinni kolmesta tekijästä:

  • yrittäjyydelle suotuisien toimintaedellytysten luomisesta
  • ympäristön asenteista
  • julkisen vallan toimenpiteistä ja ohjelmista.