Internetissä tietoa Suomen oikeuslaitoksesta

Oikeuslaitoksen Internet-sivut on avattu. Sivuilla on monipuolista tietoa Suomen oikeuslaitoksesta suomeksi ja ruotsiksi. Oikeuslaitoksen sivuilla kuvataan tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, oikeusavun ja ulosoton toimintaa. Sivuilla on kuvattu yleisellä tasolla muun muassa mitä asioita virastoissa hoidetaan, miten asiat etenevät ja miten ratkaisuihin voi hakea muutosta. Sivuilta löytyy myös linkkejä valtion säädöstietopankkiin Finlexiin, joka on maksuton, kaikille avoin palvelu Internetissä.

Oikeus.fi-sivut on rakennettu tavallisen kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman helppokäyttöisiksi. Käyttöä helpottaa myös laaja aakkosellinen hakemisto, johon on koottu kaikkien oikeuslaitoksen osa-alueiden hakusanat. Tiedonhakijan ei siis tarvitse tietää mille virastolle asia kuuluu. Sivuilta löytyvät myös oikeuslaitoksen virastojen ajantasaiset yhteystiedot.

Koska sivuilla on keskitytty yleisten tietojen antamiseen oikeuslaitoksen toiminnasta, pelkästään näiden tietojen perusteella ei välttämättä voi huolehtia oikeudellisista asioista esimerkiksi tuomioistuimissa. Ulkopuolisen avun hankkiminen on usein tarpeen, koska monet oikeudelliset asiat ovat monimutkaisia. Mahdollisuutta saada julkista oikeusapua on käsitelty sivujen Oikeusapu-osuudessa. Lisätietoja voi kysyä myös oikeusaputoimistoista.

Myös lomakkeita tarjolla

Oikeus.fi-palvelusta on saatavilla yleisesti oikeudellisessa asioinnissa tarvittavia lomakkeita. Lomakkeet voi täyttää valmiiksi tietokoneen näytöllä tai tulostaa ja täyttää käsin. Uusia lomakkeita liitetään sivuille tarpeen mukaan.

Tällä hetkellä palvelussa on seuraavat lomakkeet: kiinteistöasioiden hakemuslomakkeet ohjeineen, velkajärjestelyhakemus ja maksuohjelma, pyyntö lähestymiskiellon määräämiseksi yhteystietolomakkeineen, maksuttoman oikeudenkäynnin ja oikeusavun hakemuslomake ja siihen liittyvä hakijan selvityslomake sekä kolme erilaista ulosoton täytäntöönpanohakemusta.

Oikeuslaitosyksiköiden omat Internet-sivut

Tuomioistuimet, syyttäjäyksiköt, oikeusaputoimistot ja ulosottoyksiköt suunnittelevat parhaillaan omia sivujaan, joita julkaistaan sitä mukaa kuin niitä valmistuu. Virastojen omilla sivuilla kuvataan kunkin yksikön erityispiirteitä, esimerkiksi toiminta-aluetta, sijaintia ja toimitiloja. Yleiset ja yhteiset asiat esitellään nyt avatuissa sivujen yhteisissä osissa.

OIKEUS.FI
http://www.oikeus.fi

FINLEX
http://www.finlex.fi

VANKEINHOITO
http://www.vankeinhoito.fi

Yritystietolaki

Yritys- ja yhteisötietolaki on uusi laki, jota sovelletaan yrityksiä ja yhteisöjä koskevien tunnusten antamiseen ja käyttöön sekä niitä koskevien tunniste- ja perustietojen ilmoittamiseen, keräämiseen ja tallentamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen yhteisesti ylläpitämään yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Uuden lain mukaan yritykset ja yhteisöt yksilöidään yhtenäisellä tunnusjärjestelmällä. Rekisteröintivaiheessa yritykselle tai yhteisölle annetaan vain yksi tunnus, Y-tunnus-, joka on sen tunniste koko yrityksen tai yhteisön elinajan. Tunnus on sama kuin nykyinen LY-tunnus. Siinä on 7 numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki.

Uusi laki mahdollistaa sen, että yritykset ja yhteisöt voivat antaa yhdellä ilmoituksella kaikki muutostiedot usealle viranomaiselle. Yhteinen ilmoitus voidaan tehdä joko Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin kauppa- tai säätiörekisteriin sekä verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekistereihin.

Uusi laki luo myös perusteet sähköisen ilmoitusmenettelyn kehittämiseen.

Veroehdotus kannattaa tarkistaa, vaikka saisi palautusta

Veroehdotusten tarkistusaika lähestyy. Verottajalta tulee kolmelle miljoonalle suomalaiselle postia lähiviikkoina. Muutokset veroehdotukseen on palautettava 19. kesäkuuta mennessä. Yhä useampi joutuu palauttamaan veroehdotuksen korjattuna. Yleisimmin muutokset koskevat myynti- ja pääomatuloja, tulonhankkimismenoja, työmatkakuluja sekä kotitalousvähennystä. Veroehdotus kannattaa tarkistaa silloinkin, kun luvassa näyttäisi olevan palautuksia. Kyse on todellakin vasta verottajan ehdotuksesta, josta puuttuvat esimerkiksi työmatkavähennykset. Huolellisuudella veroehdotuksen tarkistamisessa voi säästää tuhansien eurojen turhat verot. Veronmaksajain Keskusliitto tarjoaa taas kaikille veroehdotuksen täyttäjille apua ja vinkkejä internetissä osoitteessa: http://www.veronmaksajat.fi/

Toimeentulotukiasetus muuttuu – tukea mahdollista saada myös lasten harrastuksiin

Uuden asetuksen mukaan toimeentulotuen lisäosan maksamisen perusteena olevana erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Lasten harrastusten tukemisesta toimeentulotuen lisäosalla päättävät kunnat.

Osa kunnista on jo tähän mennessä tukenut jonkin verran lasten harrastuksia. Huhtikuun alusta tulee voimaan myös muutos, joka koskee ehkäisevän toimeentulotuen maksamista. Sitä maksetaan henkilön tai perheen sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä vähentämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tyypillinen esimerkki voisi olla tilanne, jossa perhettä uhkaa häätö maksamattomien vuokrarästien vuoksi.

Ehkäisevään tukeen hakijalla ei ole samanlaista subjektiivista oikeutta kuin varsinaiseen toimeentulotukeen, vaan siitä päättävät kunnat. Ehkäisevää tukea on voitu maksaa jo ennen asetuksen muutosta, mutta monet kunnat ovat suhtautuneet hyvin tiukasti harkinnanvaraisen tuen maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on halunnut korostaa tuen maksamisen mahdollisuutta kirjaamalla sen lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että toimeentulotuen täydennyksistä aiheutuu tänä vuonna lisäkustannuksia.

Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö, HS

Uusi työsopimuslaki voimaan

Yli 30 vuotta voimassa ollut työsopimuslaki uudistuu kokonaisuudessaan. Uudessa laissa parannetaan mm. lyhytkestoisissa työsuhteissa työtä tekevien työntekijöiden asemaa, täsmennetään yleissitovuusjärjestelmää ja selkiytetään työsuhdeturvaan liittyviä säännöksiä. Uudessa laissa on otettu huomioon myös Suomen kansainväliset velvoitteet ja EU-direktiivit.

Uuden lain mukaan työsuhteisiin sovellettavat vähimmäisehdot määräytyvät edelleen yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan on noudatettava vähintään näitä ehtoja. Valtioneuvoston nimittämä erillinen lautakunta vahvistaa, mitä työehtosopimuksia on pidettävä yleissitovina. Päätökset julkaistaan erillisessä normirekisterissä ja ne ovat maksutta saatavissa Internetistä.

Uusi laki lähentää toistaiseksi voimassa olevien ja määräaikaisten työsuhteiden ehtoja. Laissa velvoitetaan työnantaja ottamaan huomioon palveluksessaan olevat osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät siten, että myös heille on ilmoitettava vapautuvista ja avoimista työpaikoista. Uutta työvoimaa palkatessaan työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen.

Uudessa laissa irtisanomisajat lyhenevät lyhyissä työsuhteissa ja pitenevät pitkissä työsuhteissa. Jos työsuhde on jatkunut 12 vuotta, työnantajan irtisanomisaika on 6 kuukautta.

Myös työsuhteen irtisanomis- ja purkamisperusteita selkiytetään ja täsmennetään. Kaikkien irtisanomisperusteiden tulee olla asiallisia ja painavia ja työsuhteen saa purkaa vain painavista syistä. Laissa säädetään erikseen työntekijään ja työnantajaan liittyvistä irtisanomisperusteista.

Uuden lain mukaan perusteettomasta työsuhteen päättämisestä työnantajan on maksettava työntekijälle vähintään 3 kuukauden ja enintään 24 kuukauden palkka.
Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun perusteettomasta työsuhteen päättämisestä maksettava korvaus voi olla enintään 30 kuukauden palkka.

Vähimmäiskorvausmäärää ei kuitenkaan sovelleta, jos työsopimus on irtisanottu tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä tai silloin, kun työnantaja purkaa työsopimuksen ilman laissa määriteltyä erittäin painavaa syytä, jos irtisanomisperuste on olemassa.

Uudessa laissa on säädetty myös työntekijän oikeudesta valita edustajakseen luottamusvaltuutettu silloin, kun työntekijöille ei työehtosopimuksen perusteella ole valittu luottamusmiestä.

Lähde: Työministeriö

Naisyrittäjille omat neuvojat

Jokaiseen 15 TE -keskukseen on nimetty naisyritysneuvoja. Naisyritysneuvojaverkosto on perustettu vastaamaan naisyrittäjien toiveita. Suuri osa yrittäjiksi aikovista naisista haluaa keskustelukumppanikseen ja neuvonantajakseen naisen, mutta aikaisemmin tällaista verkostoa ei ole ollut käytettävissä. Uuden verkoston toivotaan helpottavan naisten yrittäjäksi ryhtymistä. Selvitysten mukaan naisten kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkeampi kuin miesten.

Uudet yritysneuvojat tulevat paitsi neuvomaan ja tukemaan naisyrittäjiä myöskin verkottamaan sekä alueellisia että eri alueiden välisiä ja valtakunnallisesti toimivia, naisyrittäjyyttä edistäviä tahoja.
Lisäksi he edistävät hyvien käytäntöjen levittämistä tukevia tapahtumia uusien, yrittäjyyteen aktivoivien toimintatapojen ja mallien kehittämiseksi. Tällä toiminnalla on kiinteät yhteydet myös EU:n tasolla tehtävään yhteistyöhön.

Naisyrittäjyyden edistäminen on yksi osa-alue viime vuoden alussa käynnistyneessä hallitusohjelman mukaisessa yrittäjyyshankkeessa. KTM:n vetämä hanke sisältää konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Lue lisää yrittäjyyshankkeesta.

OECD:n tekemien selvitysten mukaan yrittäjyyden taso on kiinni kolmesta tekijästä:

  • yrittäjyydelle suotuisien toimintaedellytysten luomisesta
  • ympäristön asenteista
  • julkisen vallan toimenpiteistä ja ohjelmista.